The Project Gutenberg eBook, Kantele II, by Elias Lnnrot


This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
to check the laws of the country where you are located before using this ebook.




Title: Kantele II
       Taikka Suomen Kansan sek Wanhoja ett Nykyisempi Runoja ja Lauluja


Author: Elias Lnnrot



Release Date: February 6, 2015  [eBook #48177]

Language: Finnish

Character set encoding: ISO-8859-1


***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KANTELE II***


E-text prepared by Jari Koivisto



Note: Project Gutenberg has other volumes of this work.
      Kantele I: see http://www.gutenberg.org/ebooks/48176
      Kantele III: see http://www.gutenberg.org/ebooks/48201
      Kantele IV: see http://www.gutenberg.org/ebooks/48202






KANTELE II

taikka

Suomen Kansan sek Wanhoja ett Nykysempi Runoja ja Lauluja

Koonnut ja prnttyttnyt

ELIAS LNNROT

Philosophian Candidati.






HELSINGISS
Prnttty Waseniuksen luona Wuonna 1829.




        Muistinpa minkin muinon,
        Lassa laulelin jotakin,
        Piwt pitkt paimenessa,
        Illat kultaset kujilla;
        Waan jo on mennyt mielestni,
        Murentunna muistostani,
        Sanat kaikki kaunihimmat,
        Laulut lapsuuden paraimmat.




SISLLPITO:

Wanhoja Runoja.

 Laulaja.
 Lemminkinen.
 Kosion Lukuja.
 Kanteleen Synty.
 Kultaneito.
 Wanha Mehtmies.
 Krpp pyytiss.
 Orawaa pyytiss.
 Repoa pyytiss.

Wanhoja Lauluja.

 Kukkuja.
 Soutolauluja Lasta liekuttaissa.
 Paimenlauluja.
 Neitojen Lauluja.
 Minin Lauluja.
 Muita Naisten Lauluja huoleissa.
 Jauhorunoja.
 Tytt poislhteiss (Wanhempainsa kodista).
 Koditon.
 Huolellinen.
 Kadonnut.
 Kaipawa.
 Sotaan lhti.




Esipuhe.


Tmn Osan edelliseen jakoon saaduista Runoista owat _Laulaja,
Lemminkinen, Kultaneito, Repoa pyytiss_ Kerimaelt; _Kanteleen
Synty_ Enolta; _Wanha mehtmies_ Juuwalta; _Krpp pyytiss, Orawaa
pyytiss_ Kitteelt; _Kosion Luwut_ Kerimelt, Kitteelt, Ilomantsista
ja Pielisjrwelt. Wanhoja Lauluja, joita min jlkimmiseen jakoon
olen panettanut, laulowat tytt ja waimot Ylimaassa joka kylss.
Halullisesti kirjotin min niit mit misskin paikassa synty, waan
usein sain min eripitjist, joidenka wli toisinaan oli monta
kymmenkuntaa peninkuormaa, saman laulun melkein yksill sanoilla.
Nist olen min walinnut prntttwksi sen, joka mielestni oli
paras ja tydellisin, sill jokaisellen min en ole saanut tilaa.
Saattawat nmt wanhat laulut olla wuosisatoja wanhemmat kuin
luulisitkaan; tahi kuinka olisit net muutoin sill lailla joutuneet
hajalle ja tulleet kansan yhteiseksi omaisuudeksi, jotei niit jo
wanhoin aikoin esiwanhemmilta olisi laulettuna? Ainakin haastowat
wanhat ihmiset heidn lapsena kuulleen niit paljolta laulettawan
ja taitaneen sillon itekkin, mutta wuosien menness sanowat he
menneen muistonsakin. Ilmantuisi niit wiel joksikin, jos joku
niit kokoisi, waan muutaman ajan perst on se toki myhnen. Net
ehk parahiten selittwt, minlainen elmn muoto ja minlaiset tawat
wanhana aikana Karjalan ja Sawon mailla oliwat.






Wanhoja Runoja.




Laulaja.


    Pohjolainen, pitk poika
    Lappalainen, lieto poika,
    Weti wirsi reell,
    Saanilla sanoja saatto.
    Kilahti jalas kiwehen,
    Saani mein salwamehen;
    Siit m sanoja sain,
    Kuorman wirsi kokosin.
    Tytyyk tt tupoa,
    Lainataanko lattiata?
    Toisin wirteni tupahan,
    Kantaisin katoksen alle.
    Kuin ei tytyne tupoa,
    Lainattane lattiata;
    Puran saanini salolle,
    Wirret wiehkoille jakelen.

    "Tytyyp tt tupoa,
    Lainataanpa lattiata,
    Miesten lauluja lasella,[1]
    Hyrill hywsukuisten."

    Laulaisinpa, taitaisinpa,
    Osajaisinpa olisin,
    Waan en m rahata laula,
    Suuta kullata kuluta,
    Pieks kielt penningit.
    Laulajan laki palaapi,
    Runoin[2] kulkku kuiwettuupi,
    Waan ei korwat kuuntelian.
    Emp ij anoisi,
    Enk paljoo pakkoaisi;
    Yht kannua olutta.
    Tuoppi tuotihin olutta,
    Kunpa toinen tuotaisihin,
    Saisin saanilla sanoja,
    Reell wirsi wetisin;
    Kuin ei tuotane olutta,
    Wien on wirteni wiluhun,
    Pois kannan katoksen alta;
    Kerin wirteni kerlle,
    Sykkyrlle syyllttelen;
    Kern pistn kelkkahani,
    Sykkyrn rekoseheni;
    Sillon laulan, jollon jouan,
    Kun en konsa jouakkahan,
    Niin en sillon laulakkahan.
    Waan en laula ensinkhn,
    Ei oo kulta kuulemassa,
    Oma armas oppimassa;
    On mua kuuset kuulemassa,
    Oppimassa hongan oksat.
    Ennen kuusia kumarran,
    Kuin kumarran kunnotointa;
    Ennen palwelen pajuja,
    Ennen kun palwelen pahoja.




Lemminkinen.


    Niin tuo sano Lemminkinen
    Siit kohta itillens:
    "Jos ma lhen kulkemahan
    Lapin maahan lankohini."
    iti wastasi wakainen:
    "l mene, poikaseni!
    Lapin maahan lankohisi;
    Siell sin lauletahan
    Suin sytehen, pin sawehen,
    Kypenihin kyynswarsin,
    Koprin kylmihin porohin."
    Lksi kohta kulkemahan
    Astu piwn, astu toisen;
    Piwn jo kolmantena
    Psi sitte lankohisa;
    "Annas, akka, tyttsi
    En tuota pahoin pitisi;
    Sylissni syessni,
    Ksissni kyessni,
    Selssni seistessni,
    Maatessa mahani alla."
    "Emp anna tyttni,
    Ennen kuin hiiht Hiien hirwet
    Hiien nurmien perlt."
    Siit hiihti Hiien hirwet
    Hiien nurmien perlt;
    Siit waati waimoksensa.

    "Emp anna tyttni,
    Ennen kuin suistat suuren ruunan
    Hiien nurmien perlt."

    Otti kultaohjaksensa,
    Hopiaisen marhaminnan;
    Niin sanoopi Lemminkinen:
    "Ukkoni, ylinen Jesus,
    Mies on wanha taiwahinen!
    Nosta pilwi luotehelta,
    Toinen lnnest lhet,
    Kolmas kohota koilta;
    Syrjin yhtehen syse,[3]
    Lomatusten loukahuta;
    Sa'appa jt, sa'appa hyyt,
    Sa'appa rauaista raetta
    Ohtahan pyhn orihin,
    Pyhn laukin lautasille!"
    Sato jt, sato hyyt,
    Sato rauaista raetta
    Ohtahan pyhn orihin,
    Pyhn laukin lautasille.
    Siit suisti suuren ruunan
    Hiien nurmien perlt;
    Siit waati waimoksensa.

    "Emp anna tyttni,
    Ennen kuin ammut jouhtenen joesta,
    Wirrasta wihannan linnun;
    Sill maksat mammun maion,
    Kostat emosen kohuni."

    Meni siit ampumahan,
    Tuli ankara anoppi,
    Pn mtsi mtthksi,
    Jalat raian haarukaksi,
    Muu ruumis lahoksi puuksi;
    Jo sukan weri wenyypi,
    Harja hurmehin kuluupi,
    Sill' on loppu Lemminkisen.
    Sitte iti yhkseepi:
    "Jo nyt on poikani polosen,
    Sek loppu Lemminkisen."
    Pani siit purstoksensa
    Leiplapion lewin,
    Elohurstit siiwiksens;
    Lksi kohta lentmhn,
    Lenti tuonne lyhytteli
    Yheksn meren ylite,
    Meri puolen kymmennett,
    Puut punaset, maat siniset,
    Lehet lemmen karwalliset.
    Kysy tuolta poikoasa:
    "Miss' on poikani polosen,
    Sek tyrmn tyttreni?"

    "Tuoll' on poikasi polosen,
    Sek tyrmn tyttresi:
    Kypeniss' on kyynswarsin,
    Koprin kylmiss poroissa."

    Ehti tuolta poikoasa,
    Ehti tuolta, eik ly;
    Kysy kohta poikoasa,
    "Miss' on poikani polosen,
    Sek tyrmn tyttreni?"

    "Tuoll' on poikasi polosen,
    Sek tyrmn tyttresi;
    Lammissa kalattomassa,
    Aiwan ahwenettomassa."

    Tuolta ehti, eip ly;
    Kysy kohta kolmannesti,
    "Miss on poikani polosen,
    Sek tyrmn tyttreni?"

    "Tuoll' on poikasi polosen,
    Sek tyrmn tyttresi:
    Wirrassa wipajawassa,
    Koskessa kohajawassa."

    Otti waskisen harawan,
    Harawoipi myt wirran,
    Harawoipi wasta wirran;
    Min saa ktt, kun saa pt,
    Tst poikasen rakensi.
    Tuli turwa mtthst,
    Poika pohjasta yleni.
    Tuotihin tulinen tuoppi,
    Tulta terwoa sisss;
    Puhu kerran tuoppihisa,
    Tuli kyyt kymmenkunta.
    Puhu toiste tuoppihisa,
    Satakunta sammakkoita.
    Puhu kohta kolmannesti,
    Tuopin tuojan Tuonelahan,[4]
    Kannun kantajan Manalle.




Kosion Lukuja.


  (Luetaan noroilla, lhteen eli hetteen pll,
  Kateja, Noitia j.n.e. wastaan.)

    Nouse neitonen norosta,
    Hienohelma hettehest,
    Neito lmmin lhtehest,
    Muori mustasta muasta,
    Kanssani karehtimahan,
    Kerallani keikkumahan,
    Etisell ilmallani,
    Takasella puolellani,
    Kupehella kummalani;
    Kateita kaatamahan,
    Wastuksia woittamahan.
    Kateilta silm kaiwa,
    Wastuksilta wahta wiill,
    Noitilta nen repse.
    Ei tuo wasten ihtini
    Eik wasten joukkoani,
    Waan on wasten wastuksia,
    Wasten waiwoja pahoja.

  (Kalmalle l. Kalmistossa.)

    Onko wanhoa wke,
    In kaiken istunutta,
    Jok' on wiikon maassa maannut,
    Kauan lieossa lewnn?
    Noskaat maasta miekkamiehet,
    Hiekasta hewoswki,
    Pojan ainoon awuksi,
    Miehen kuullun kumppaniksi,
    Kanssani karehtimahan j.n.e.

  (Mannun haltioille l. sillan alta.)

    Nouse maasta mannun Eukko,
    Pellosta periisnt,
    Pojan ainoon awuksi,
    Miehen kuullun kumppaniksi,
    Kanssani karehtimahan j.n.e.
    Lhe tuonne s keralla
    Aisoista awittamahan,
    Luokista lutistamahan,
    Wetmhn wempeleest!

  (Hewoiselle l. wastuksien waraksi.)

    Otan m Hiiest hewosen,
    Wuoresta walitun warsan!
    Hiien ruunan ruskehimman,
    Joll' on rautaset kapiot,[5]
    Tulitukka, rautaharja.
    Ite sepp Ilmarinen
    Kest kengitti hewosta,
    Talwet tallikonkaria,
    Mun kosihin mennkseni
    Hiien linnan neitosia,
    Rakkowuoren orpanoita,
    Jonk' ei kynnet kilpistele
    Ilmankahan iljenneell,
    Kalmankahan kalliolla.
    Ukoni tulinen miekka
    Tywin tippu taiwosesta,
    Pin pilwest putosi,
    Kteheni oikiaseen;
    Jonka piw pst paisto,
    Kuu wstist wltti,
    Jolla hurttia hutelen,
    Pojes Kalmat karkottelen,
    Etiselt ilmaltani,
    Takaselta puoleltani,
    Kupehelta kummaltani.

  (Wesi kulkeissa l. weneelle.)

    Soutelemme, joutelemme,
    Noien welhojen wesille,
    Tietomiesten tienohille,
    Lakkipiten lainehille,
    Miesten syjlle sellle,
    Urosten upottajalle.
    Anna Ahti airojasi,
    Wenettsi ween isnt!
    Jota saisin suoraa soutaa,
    Selt wetten seurustella.
    Anna mulle airo toinen,
    Luo mulle mela parempi,
    Jota souan luikuttelen
    Kateen koan eite.
    i on noitia noroilla,
    Tietji tien ohilla,
    Paljon welhoja wesill,
    Kateita kaikin paikoin,
    Wirolaista wiisi kuusi,
    Kyrlist kymmenkunta.
    Noitu noiat, nit nkit,
    Koki kolme Lappalaista,
    Kolmasti kesss yn,
    Yhekssti syksyyn;
    Waan minin nn nkit,
    Waan minin noiat noiun,
    Ettei pse piwinns,
    Selwi sin ikn.
    Sen werran minusta saawat,
    Kuin kirwes kiwest saapi,
    Jrky jst iljanneesta,
    Tuoni tyhjst tuwasta;
    Itellin on ilman wiitta,
    Luonain lykyn awaimet,
    Ei se oo kateen kainalossa,
    Wihan suowan sormen pss.

  (Sulhaisen tielle lhteiss.)

    Kawe Eukko Luonnotar,
    Kawe kultanen korea!
    Kuo mulle kultakangas,
    Wala mulle waskiwaippa,
    Jonka alla yt lepjn,
    Piwt pllni pitelen;
    Jot' ei poika pois tulisi,
    Emon tuoma erkanisi,
    Eksyisi emn tekem,
    Hiwus Himmen lankiaisi.
    Kawe Eukko Luonnotar,
    Kawe kultanen korea!
    Lhe tiet neuwomahan,
    Ratoa ojentamahan,
    Minne neitt naitanehe,
    Morsianta juohetahan.
    Hako wastahan tuleepi,
    Sekin katkase kaheksi;
    Siit syrjhn syse,
    Menn suuren, menn pienen,
    Kulkia whwkisen,
    Menn pitkn perkeleenkin.
    Ukkoni is ylinen,
    Mies on wanha taiwahinen!
    Pist aita pihlajainen,
    Aita rautanen rapaja,
    Ympri minun wkeni,
    Kahen puolin kansastani;
    Wihastele maan maoilla,
    Knn kyill krmehill,
    P ulos, sishn hnt,
    Kita kirrin laulamahan,
    Pn puoli prjmhn.
    Onko wanhoa wke,
    In kaiken istunutta;
    Sata miest miekatonta,
    Tuhat miest miekallista,
    Kateita kaatamahan,
    Wastuksia woittamahan!
    Kateilta silm kaiwa,
    Wastuksilta wahta wiill,
    Noiilta nen repse!
    Ammu noitia mahahan,
    Perkeleit ..rseesehen,
    Kateita kantaphn;
    Jota Hiiet himmastuisi,
    Perkeleetkin peljstyisi,
    Karkuaisi maan katehet.

  (Morsiamen wanhempain koissa.)

       Kosiomies:

    Onko tein neiissne
    Olillen otettawoa,
    Wuotehelle wietw?

      Kaaso:

    Ompa mein neiissme
    Olillen otettawoa,
    Wuotehelle wietw.

      Kosiomies:

    Onko tein neiillne
    Wiipurissa wiilatuita,
    Kaupungissa kaulatuita,
    Keskuilla kuuratuita?

      Kaaso:

    Ompa mein neiillme
    Wiipurissa wiilatuita j. n.

      Kosiomies:

    Onko tein neiissne
    Ketrj kelpolangan,
    Kultakankaan kutojoa?
    Kntyyk krilauta,
    Kuin orawa oksapuussa?
    Suihkaako sukkulainen,
    Kuin krpp kiwen raossa?
    Piuhkaako pirran piikit,
    Kuin tikka puun kupeessa?

      Kaaso:

    Ompa mein neiissme
    Ketrj kultalangan j.n.e.
    Waan onko tein sulhoissane
    Kylwmiest, kyntmiest?

      Kosiomies:

    Ompa mein sulhoissame
    Kylwmiest, kyntmiest.

      Kaaso:

    Onko tein sulhoillane
    Huuhtikirweet kirkkaimmat,
    Kaskikassarat paraimmat?

      Kosiomies:

    Ompa mein sulhoillame
    Huuhtikirweet kirkkaimmat,
    Kaskikassarat paraimmat.

      Kaaso:

    Onko tein sulhoillane
    Hopiaiset housun nauhat,
    Silkkiset sukan sitehet,
    Wien ruplan wilttihattu,
    Kuuen ruplan wykusakka,
    Saksan saappahat jalassa,
    Silkkihuiwi siiwollinen?

      Kosiomies:

    Ompa mein sulhoillame
    Hopiaiset housun nauhat j.n.e.

  (Kuin Wihkipari on saatettu wuoteelle.)

      Kosiomies:

    Kuitti, kuitti Kaaso rukka
    Sitp, joitpa neitosesi.

      Kaaso:

    Emp' on synyt, enk juonut,
    Panin kyntjn siwuhun,
    Karhihtian kainaloihin;
    Tuonpa kukkana tupahan.

      Kosiomies:

    Niinp' on Kaaso kengitetty,
    Kuin on kelkka tallotettu.
    Niinp' on Kaason silmt pss,
    Kuin harakan pakkasella.

      Kaaso:

    Niin on Kaaso kengitetty,
    Kuin on hewonen rauotettu;
    Niin on kaason silmt pss,
    Kuin on thet taiwahalla.

  (Aamulla Kaason Morsiamen kanssa saatua tupahan.)

      Kosiomies:

    Kaaso kallalla kypri,
    Morsian mokalla huuli!

      Kaaso:

    Eip' oo kallalla kypri,
    Eik' oo morsian mokalla huulin;
    Toinpa kukkana tupahan,
    Pyhytin pyn phn.

  (Jos Kaasolla sattuu olla pienonen syliss.)

      Kosiomies:

    Kasa Kaasolla syliss,
    Nuoewaimolla nupukka.

      Kaaso:

    Mits s kasasta Kaason,
    Nupukasta nuoewaimon;
    Tt' ei oo saatuna saloa,
    Eik piilossa pielty,
    Tm' on saatu sngyn pll,
    Wihityill wuotehilla,
    Lakanoilla lautetuilla.

  Kosiomies (jos joku innoksii wastaan.)

    Emp' oo tnne lhtenynn
    Tieotani, taiotani,
    Ilman innota isini,
    Waruksita wanhempani,
    Miesten syjhn kylhn,
    Urosten uppottajahan.
    Uuhi uunna sytkhn,
    Rieskana rewittkhn,
    Waan ei mies pahempikahan,
    Uros untelompikahan.
    Minua on wytty miesten wyll,
    Pantu miesten palkimella,
    Solmittu uroon solilla.

  (Sukulaiset laulawat hiss.)

    Emp' oo tnne lhtenynn,
    Enk oluen himossa,
    Enk taarin tarpehessa;
    Waan on lksin kahtomahan
    Pienen lintuni pese,
    Warikseni wainiota.
    Olutta on kotonakin,
    Taaria talossanikin.

  (Morsian jttiss wanhempainsa kodin.)

    Liki tss' on muien liitto,
    Lss tss' on muien lht;
    Minun liittoni likemm,
    Minun lhtni lhemm.
    Pois lhen talosta tst,
    Tst kullasta koista,
    Ison saamasta salista,
    itin tanssitantereelta,
    Weikon kestikellarista.
    Heitn Jesuksen siahan,
    Maarian thn majahan;
    Hyw' on toiste tullakseni,
    Kaunis kaaputellakseni.

  (Wihkiparin saatua Sulhosen pihalle.)

    Terwe kuu, terwe kuningas,
    Terwe nuori naimakansa!
    Eip tss' oo ennen ollut,
    Eik ennen eik eiln,
    Tmn kansan kauneutta,
    Tmn joukon juoleutta.
    Kuka toi tmn walehen:
    Sulhon tyhjin tulleheksi,
    Uroon jouten juosseheksi?
    Eip sulho tyhjin tullut,
    Eik uros jouten juossut;
    Oli tukku tuotawana,
    Werewinen weettwn.
    Nouse korjasta korea,
    Nouse ilman nostamata,
    Ylene ylenemt;
    Joss' on nuori nostajasi,
    Ylpe ylentjsi.
    Pole jalka jalaksilla,
    Toinen poikkipuolisella;
    Astu hanhen askelilla,
    Taputa tawin jaloilla,
    Apin saamilla pihoilla,
    Anopin asettamilla,
    Ky'yn kyll polkemilla.
    Astu sintsoa[6] sileesti,
    Sorsanluista sotkuttele.
    Laki kultanen kulisi,
    Silta soitti sorsanluinen,
    Tullessa hywn tupahan,
    Astuissa aimollisen.
    Jo tll tmn netelin
    Owet aina aukiaapi
    Sormusktt sulkemahan.
    Sulho wiljon weljyeni,
    Osotteles ostettuusi,
    Rahan paljon pantuasi,
    Tuhannen luwattuasi,
    iin yskeltysi.
    Toikkos sen jonka kkesit;
    Kkesit kksen tuoa,
    Maalta walkian walita,
    Kuletella kukkulaisen;
    Jo tuon nn kyselemt:
    Toit kksen tullessasi,
    Maalta walkian walihtit,
    Kulettelit kukkulaisen.
    Hyw mutso, kaunis mutso,
    Mutso walkian werew!
    Hyw olet otettaissa,
    Hyw wiikon wiipyess
    Oiwan luona anoppisi.

  (Ruoan wiipyiss Sulhaisen kodissa.)

      Kaaso:

    Kannoillenko kanat muni,
    Lepikllen lehmt lypsi;
    Kuin ei tuoa kaason sy,
    Nuoewaimon nunnostella?

      Kosiomies:

    Kuoli muinon musta ruuna,
    Waipu walkia hewonen;
    Liek sret silynynn,
    Pkontti koan laessa.

      Kaaso:

    Noskoon kontio kolosta,
    Hawun alta harwa hammas,
    Wiiasta wihanen kissa,
    Ruuniasi ruhtomahan,
    Tammojasi tappamahan!

  (Hiten joutua.)

      Kaaso:

    Hyw sulho, kaunis sulho,
    Sulho walkianwerew!
    l mein neitostamme,
    l s pahoin pitele.
    Neuwo neitt wuotehella,
    Opeta owen takana,
    Wuosikausi kummassakin;
    Yksi wuosi suusanalla,
    Toinen silmn iskemll,
    Kolmannes jalan polulla.
    Kuin ei sitte siit huoli,
    Ota wihta wiiakosta,
    Tuoppa turkin helman alla;
    Jolla hauot hartioita,
    Pehmitt perlihoja.
    l silmi sipele,
    l korwia koseta;
    Tuostapa kyty kysyypi,
    Tuosta appi arweleepi:
    Onko tuo suen repim,
    Wai on karhun kaiwelema?




Kanteleen Synty.


    Waka wanha Winminen
    Tynti tuon weneen wesille,
    Satalauan lainehille.
    Souti piwn maawesi,
    Toisen souti suowesi,
    Kolmannen meriwesi.
    Puuttuko wenet kiwell?
    Ei kiwell, ei hawolla,
    Waan on hauin hartioilla.
    Waka wanha Winminen
    Nosti miekkansa perst,
    Sapelinsa sai kteens;
    Pisti hauin hartioihin,
    Pn weti weneesehens,
    Pyrst pohjahan putosi.
    Kahteleepi, knteleepi:
    "Mink tuosta seppo saisi,
    Kuin ois sepponi pajassa?
    Tuosta kantelo tulisi."
    Kuwautti kanteleeksi,
    Soittoneuwoksi suwatti.
    Mist' on naulat kanteleessa?
    Hauin suuren hampahista.
    Mists kielet kanteleessa?
    Jouhista hywn hewosen.
    Waka wanha Winminen
    Istuupi ilokiwelle,
    Lihen leikkikalliolle.
    Soitti wanha Winaminen
    Kalanluista kanteletta;
    Itekkin ween emnt
    Luikastihe lumpehelle,
    Ween kalwolle wetihe.
    Luuli lumpehen pitwn,
    Ween kalwon kannattawan;
    Ei ollut lumme lujassa,
    Ween kalwo kannattanna.
    Siit krihen kiwelle
    Tuota iloa kuulemahan,
    Winamisen soitteloa,
    Soitteloa, lauleloa.
    Itekkin metn emnt
    Nousi koiwun konkelolle,
    Lepn lengollen yleni.
    Sinne waipu wiikommaksi,
    Puutu pitkksi iksi.
    Piwn ptns paneepi,
    Kuukauen kurikkatansa,
    Uottaissa iloa uutta,
    Soiton toisen toiwiossa.
    Karhukin norosta nousi,
    Werjlle sai wlehen.
    Werj aholle wieri,
    Aita kaatu kalliolle;
    Siit kuusehen kawasi,
    Men plle petjseen,
    Kuulemaan iloa tuota,
    Winmisen soitteloa,
    Soitteloa, lauleloa.




Kultaneito.


    Ite sepp Ilmarinen,
    Takoja inikunen,
    Ehtiipi pajan sioa.
    Ehtii piwn, ehtii toisen,
    Ehtii kohta kolmannenki.
    Jo piwn kolmantena
    Lysi suota pikkuruisen,
    Maata mrke whsen.
    Tuohon paino palkehesa,
    Tuohon ahjosa asetti.
    Pani paitasa pajaksi,
    Polwesa alasimeksi,
    Pksys puhottimeksi,
    Housut hormiksi rakensi.
    Pani orjat liehtomahan,
    Palkkalaiset painamahan;
    Tako kullaista kuwoa,
    Hopiaista morsianta.
    Orjat liehto lyhytteli,
    Liehto piwn, liehto toisen,
    Liehto kohta kolmannenki.
    Kaswo rautaset okahat
    Orjan warpaiten wlist,
    Palkkalaisten painaissa.
    Syl' on sytt hartioilla,
    Kyynr kywent pss.
    Ei saatu kullaista kuwoa,
    Hopiaista morsianta;
    Wasta piwn neljnten
    Neito tungeksen tulesta
    Ilmarisen knnelless,
    Kahellessa, knnelless.
    Pani yksi wierehes,
    Ei ollut suuta, eik muuta,
    Eik naisten tarpehia.
    Wilun kulta kuumattaapi,
    Kylmn hyhtpi hopea.




Wanha Mehtmies.


    Kuin min metlle lksin
    Nukkawierulla nutulla,
    Karwalaialla lakilla;
    Koirani kern wieri,
    Ite lennin kyyhkyliss.
    Kuuna paisto kuusen oksat,
    Piwn petjn kerkt.
    Haawat oit hopeawiss,
    Koiwut kultakalkkaroissa,
    Mun metlle mentyni,
    Korwelle kohottuani,
    Men plle pstyni.
    Kultanen metn kuningas,
    Hawuhattu, naawaparta!
    Kuules kuin min sanelen:
    Annas aitta auki olla,
    Antajat sisss aitan,
    Saata riista riitingille,
    Aja aitta wieremmille,
    Jota saalis saataisihin,
    Rahan toimi tuotaisihin;
    Jota ei kukkaro kuluisi,
    Rahan kanta katkiaisi.
    Mehtolan metinen neiti,
    Metn muori hippaparta!
    Tuo mullen metn olutta,
    Metn mett juoakseni.
    Metss' on olutta paljon,
    Metss mesi makea,
    Sen min nin toeksi,
    Nuorra miess ollessani.
    Emp pyytnn likelt,
    Rannaksista rapsehtinna.
    Pyysin synkilt saloilta
    Kontioita, koppeloita,
    Peuroja perisaloilta,
    Mehtoloita soitimilta.
    Waan nyt jo nykyset miehet
    Pyytwt likimetst
    Jniksi warwikoista,
    Pajukoista pauloillasa,
    Karwajalkoja kanoja.
    En min ennen ensinkn
    Lhtenn jnn jlille,
    Wrsren saalihille.
    Jniksell' on wrt sret,
    Takaset jalat keweit,
    Joilla juutas juoksuttaapi,
    Perkele perti wiepi,
    Ett' en tahtonut tawata,
    Enk pyytnyt erhn.
    Mut nmt nykyset miehet
    Waiwaset warata sypi,
    Jnistkin jlkyttwt.
    Ei ole niist entisist,
    Kuollut on orawikoirat,
    Mehtmiehet waiehennehet!
    Miehet on lapset, koirat penut,
    Aiwan untelat urohot!
    Saapi nyt jouset jouten olla,
    Saapi kaaret kuiwahilla,
    Saapi pyyt pyhn pite,
    Metot metss lewt,
    Orawaiset olla jouten,
    Rauhan kaikki metn karja.




Krpp pyytiss.


    Puhas putki walkolainen,
    Kaunis talwen karwallinen!
    Witin sin wikell
    Kultasehen kuppisehen,
    Waskisehen wakkasehen,
    Symhn metinen sytt
    Metiselt mtthlt,
    Kultasesta kuppisesta,
    Waskisesta wakkasesta.
    Pane suusta suolaseksi,
    Sek silmst simaksi,
    Jota mielest me'eksi,
    Symhn metinen sytt.
    Anna juosta joutusasti,
    Wikewsti wiilletell;
    Muien sikloin siwute,
    Muien ansain alate,
    Yli kahtojan kaheksan,
    Yli pyytjn yheksn,
    Pyytmiehen puolenkymment
    Paikoilta papittomilta,
    Mailta ristimttmilt,
    Nimen tietmttmilt,
    Pohjan penkert piellen,
    Lapin kantta kallistellen;
    Minun pyytpaikoilleni,
    Kytwille keinoilleni.
    Tuoppas tuota tuulillain,
    Tuulillain, tuiskullain,
    Sillin ja satellain,
    Kohti miest pyytw,
    Kohti konstia uroota,
    Wasten waimon kannettua.




Orawaa pyytiss.


    Kummun kukka, maan ihana!
    Sin' oot oksilla olowa,
    Hawuilla haahalia.
    Pure puuta, sy kpy,
    Minun jousta jouwuttaissa,
    Wasamoa walmistaissa.




Repoa pyytiss.


    Ahon aimonen emnt,
    Ahon wippo walkoparta!
    Yls nouse nostatate;
    Ihtisi huuetahan,
    Wkisi tarwitahan.
    Nykse nyherwisi,
    Wisko willahntisi,
    Katko karwapalliasi,
    Kohti miest pyytw,
    Kohti konstia uroota,
    Wasten waimon kannettua.
    Tuuritteli neito ennen
    Rahasiksi rantojani,
    Wiljasiksi wierini,
    Punasiksi puoliani
    Mies puhas punakypr,
    Siniwiitta walkoparta!
    Ota kynsinen kypr,
    Kylw kyntt pienemmist,
    Kylw kyntt suuremmaista;
    Minun pyytpaikoilleni,
    Kytwille keinoilleni.
    Pistryys ptw neito
    Pristele pistriisi
    Karistele kaapujasi
    Minun pyytpaikoilleni
    Kytwille keinoilleni
    Mimerki metn isnt
    Hawuhattu, naawaparta
    Mimerki metn emnt
    Tinatuppi, wy hopea
    Rammikko rahoin wanhin
    Louhi Pohjolan emnt
    Raskuta rahaista ktt
    Ktt kirjaa kiimottele
    Tuona yn ensimmisn
    Toisna yn keskimmisn
    Wiikon pst wiimeistin
    Suki mustii muikawia
    Konstin koiwen kantawia
    Kuin ei tywy tnnempn
    Niin tuo maalta tuonempoa
    Anna juosta joutusasti j.n.e.






Wanhoja Lauluja.




Kukkuja.


    Lauloa min lupasin
    Nille maille tultuani,
    Kki kukkua lupasin
    Lehtomaille mentyni,
    Saatuani salomaille.
    Kukkuupa kke kaksi
    Kahen puolen kaiwotiet;
    Oisin m ite kken,
    Ite kurja kukkujana,
    Kukkuisin joka kuusen,
    Joka lehto leikin lisi.
    Sillon kukkuisin kowemmin
    Kuin huoleinen teit kulkee,
    Marras maita mitteleepi;
    Sillon en wirkkaisi mitn
    Kuningasten kulkeissa,
    Waltoen waeltaissa.
    Mists tunnet huolellisen?
    Tuosta tunnen huolellisen:
    Huolellinen lauleleepi,
    Huoleton on huuhuileepi.




Soutolauluja lasta liekuttaissa.


    Laulan min lapselleni,
    Pieksn kielt pienoselle,
    Suutain kullallen kulutan.
    Min laulan lapsen wirtt,
    Panen paimenen sanoja;
    Niit ennen eukko neuwo,
    Oma wanhempi wasersi.
    Puhas on pulmonen lumella,
    Walkia merell waaksi;
    Niin on puhas poikaseni,
    Walkia mun wakaiseni.

    Uni ulkona kysyypi,
    Unen poika porstuassa:
    "Onkos pient peittehess,
    Wakaista waattehissa?"
    Tule tuutuhun Unonen,
    Ky Unonen ktkyhyni,
    Lapsen pienen peitteesehen,
    Wakaisen waatteesihin!

    Tuuti, tuuti tuomen marja,
    Liiku, liiku lempilehti!
    Tuuwin tt poikoani,
    Tt lasta liekuttelen,
    Waan en tie emo teki,
    Enk kantaja katala,
    Turwiksenko tuuwitellen,
    Waroikseni waapotellen.
    lkhn emo polonen,
    eik kantaja katala,
    Turwiksesa tuuwitelko,
    Waroiksesa waapotelko.
    Tuki on tullut wierahalle,
    Wara toisen warmoille;
    Saanee surman suupalaksi,
    Orjaksi osalliselle,
    Rahakkaalle raatajaksi.
    Wai on saaneeko sotahan,
    Tasaphn tappelohon,
    Tykin suuren suun etehen,
    Rautakirnuin kitahan.

    Tt poikoa pitelen,
    Ksiwarsin knnettelen;
    Olipa minullain ennen,
    Polwet poikoa piell,
    Ksiwarret knnetell
    sken poika poik' olisit,
    Kuin leiwn lehosta toisit,
    Kakkaran kataikolta,
    Punakuoren kuusikolta,
    Wesakosta wehnleiwn.
    sken poika poik' olisit,
    Kuin uuen tuwan tekisit,
    Uuen saunan salwoaisit.
    sken poika poik' olisit,
    Kuin mulle minin toisit,
    Saisit saunan lmmittjn,
    Wastan hautojan hakisit,
    Kuontalon koputtelian.
    lls wainen poikoseni,
    Huoran hurstillen ruwetko,
    Lakanoille mieron lauttain!
    Huorat hurstia kutoopi,
    Lakanoita laitteleepi.

    Tuuwitan tt tytrt,
    Tt lasta liekuttelen,
    Souan pienisormistani,
    Wakaistani waapottelen.
    Wiel tlle tyttrelle,
    Wiel kauniillen kanalle,
    Luokki tuominen tuleepi,
    Aisa koiwunen ajaapi.
    Wiel tlle tyttrelle,
    Wiel kauniillen kanalle,
    Kihlat kiljuen tulewat,
    Sormukset soriat lyen;
    Tuoahan Turusta kihlat,
    Toiset kihlat Torniosta,
    Sormus Suomessa walettu.

          -- -- --

    Tuuwitan tt tytrt,
    Tt lasta liekuttelen.
    Nuku nurmilintuseni,
    Wsy wstrkkiseni!
    l itke ilman syyt,
    l waiwoita walita,
    Wiel' on syyss itkemist,
    Waiwoissa walittamista.
    lkhn sin ikn,
    Kuuna kullaan piwnkn,
    Tmn then tyttreni
    Wihta wiiassa yletk,
    Koiwu korpinotkelmossa.

    Tuuwitan tt tytrt,
    Tt lasta liekuttelen,
    Souan pienisormistani,
    Ei tie emo polonen,
    Eik kantaja katala,
    Mihin tuutiipi tytrt,
    Kuhun lasta liekuttaapi;
    Tuutiiko tuwalliselle,
    Wai tuutii tuwattomalle.
    Ei tie emo polonen,
    Eik kantaja katala,
    Mihin tuutiipi tytrt,
    Kuhun lasta liekuttaapi;
    Mink karjun kainaloihin,
    Kunka rehwanan rekehen.
    Ei tie emo polonen,
    Eik kantaja katala,
    Kenen pieksi peseepi,
    Kenen ly lykkjpi.
    lkhn emo tytrt
    Tuiksesa tuuwitelko,
    Waraksesa waapotelko;
    Ei tule emon tukia,
    Eik wanhemman waroa,
    Tuki mieron turmioille,
    Wara mieron waahtisuille.




Paimenlauluja.


    Paista piw jumalani,
    Hellittele herra Jesus,
    Polosille paimenille!
    Kule piw kuusikolle,
    Mene piw mnniklle,
    Pst paimenet kotiisa,
    Kakkaroita kaiwamahan,
    Woiwatia Wuolimaham,
    Kirnua kolistamahan.
    Emnt paha kotona,
    Isnt sitin pahempi,
    Poika puoli perkelett,
    Tytr kuin tulikipuna,
    Mini kuin miekan krki;
    Keitti mulle kylmn kaalin,
    Jost' on rakki raswan synyt,
    Kokki suolan koitellunna,
    Musti murkinan pitnn.

    Lksin pienn paimenehen,
    Lassa lammasten ajohon;
    Ajon lehmt suota myten,
    Lampahat palomke.
    Ite kangasta kapitin,
    Rmytin raitapuuta,
    Tuolta neitonen putosi,
    Solki suussa, wy kess,
    Itki tihutteloopi.
    Mits itket nuori neito?
    "Itkenp min jotain,
    Itken pient weikkoani,
    Kuin nuorra sotahan wietiin,
    Isn polwen korkunaissa,
    itin wrttinn pituissa."
    l itke weikkoasi,
    Tuolta weikkosi tuleepi,
    Alta linnan airot souti,
    Plt linnan p nkyypi;
    Tuopi uuet ummiskengt,
    Sulkkuset sukan sitehet,
    Hopiaiset housun nauhat;
    Tuopi paian palttinaisen,
    Jok' ei kutkuta kuwetta,
    Eik kaiwa kainaloita.
    Min weikkoa nkemn
    Weikko seiso wieressni
    Eessni emoni lapsi.

    Lksin pienn paimenehen,
    Lassa lammasten ajohon;
    Ajon lehmt suota myten,
    Lampahat paloa myten.
    Ite menin tiet myten.
    Yhty Yrjn karjaani;
    Kwitk minun kotona?
    "Kwinp sinun kotona."
    Mits isni tekeepi?
    "Sypi, juopi, kestoaapi,
    Tyttrin naitteleepi."
    Kellenks minun lupasi?
    "Minullen sinun lupasi.
    Mits itket nuori neito?"
    Itken pient weikkoani,
    Kuin ennen sotahan lksi
    Ison polwen korkuuessa j.n.e.

    Kuti, kuti kultaseni,
    Tule tnne poikaseni!
    Tlle puolellen puroa,
    Pohjan puolellen mki,
    Suwen puolellen saloa,
    Lntt pin on lehtomaita;
    Tll' on puolukat punaset,
    Tll' on mansikat makiat.
    Kuti, kuti kultaseni,
    Tule tnne poikaseni!
    Tll' on nuori neitosesi:
    Sopisipa suuta antaa,
    Kuin olisi kahen walta.




Neitojen Lauluja.


    Niinp ennen neito laulo,
    Mustakulma kuikutteli:
    "Jospa mkin miehen saisin,
    Sek sulhosen sorian,
    Mustakulman ja korian!
    Joka ilta pn pesisin,
    Joka aamu uuen paian,
    Uuen paian palttinaisen,
    Housut liinan aiwinaiset.
    Jospa mkin miehen saisin,
    Sek sulhosen sorian!
    Jo oon wiikon uottanunna,[7]
    Sek kauan kaswateltu.
    Saan m saappahat itekkin,
    Sukat srillen swit,
    Kirjakintahat kteeni.
    Tuon ma turkin Turun maasta,
    Saanen werat Wiipurista,
    Kamplotit kahen nkset."

    Sirkka sirkotti metss,
    Pieni lintu pensahassa.
    "Kunpas tietisit tulewan
    Sulhoseni wieraakseni,
    Sillat silkill panisin,
    Weralla wetelt paikat,
    Pahat paikat palttinalla.
    Tammesta tuwan tekisin,
    Lammiseint seisottaisin,
    Tammilattiat latoisin,
    Tammipahtahat panisin;
    Luaslauan lumpehesta,
    Lain lahnan suomuksista,
    Pyn kullasta kuwaisin,
    Penkin pienist rahoista,
    Rahin rauasta tekisin,
    Uunin uusista kiwist.
    Oron siltahan sitoisin
    Sulkkusilla ohjaksilla,
    Sulhon tullessa tupahan."

    Teepps sulho sukkulainen,
    Teepps kaikki kangasneuot;
    Mpps sulho sepplhn,
    Teepps wiikate terw;
    Wiepps neito nurmen plle,
    Sitte hein helkhtpi,
    Kowa hein kolkahtaapi,
    Suolahein sikhtpi,
    Kulo kypi kellellehen.

    l toru emo minua,
    l toista tyttsi!
    Ei meit sin ikn,
    Kuuna kullaan piwnkn,
    Nh renkien reess,
    Kasakoin kainalossa;
    Ei oo rengill reki,
    Eik orjalla oritta;
    Rengill' on reki matala,
    Kasakoill' on kaiat laiat.

    Ei tywy tt tytrt
    Renkimiehien rekehen,
    Kasakoin kainaloihin.
    Wiel tlle tyttrelle,
    Wiel kauniillen kanalle,
    Tuoahan Turusta sormus,
    Kihlat Riian kaupungista.
    Wiel tlle tyttrelle,
    Wiel kauniillen kanalle,
    Tuoahan tuhannen ruuna,
    Sa'an maksawa satula.
    Wiel tlle tyttrelle,
    Wiel kauniillen kanalle,
    Luokit wrjtyt wiwt.
    Kirjakorjat kiittwt.
    Wiel tst neitosesta,
    Tst kauniista kanasta,
    Suku juopi suuren tuopin,
    Kaaso kannun kallistaapi,
    Heimo hempin pikarin.

    Mists tunsit tuhma tulla,
    Oran nokka tien osasit,
    Kewhisen lehmn leuka,
    Syksyhisen orjan ohta,
    Minun kuullun kotihini,
    Sek kauniin kartanohon?
    Sikoinko tiet myten,
    Tai lammasten ratoa?
    Kuin tulet minun kotiini,
    Pihall' on humalan pilpa,
    Raswan karttu kartanolla
    Kuinkas on sinun kotisi?
    Jo kerran pihate kwin,
    Ajon ikkunan alate;
    Lupa on kuuella tuella,
    Seihtemll seiphll,
    Kaheksalla kantosella;
    Pyll pktinleip,
    Olkitamppu taikinassa.

    Mists tunsit tuhma tulla,
    Terwan hiiri tien osasit,
    Luoon lohta ampumahan,
    Nieriit ihoamahan?
    Emp huoli huitukoista,
    Noista poikapuitukoista.
    Kuin ei tulle tuuhiammat,
    Koriammat kohti kyne,
    Siwuin menkhn siatkin,
    Poikki pellon porsahatkin;
    Siwuin on tehty tie sioille,
    Pellon poikki porsaille,
    Tie ylte, tie alate,
    Tie on tehty tuhman menn,
    Sek ky kiplisen
    Tyttk' on neuoneet muut tiet,
    Netp nppiwt synt,
    Perwieret mielen wiewt.

    Woi min tytr typer,
    Kuin on sulhoni soassa,
    Ainoo sulhoni soassa;
    Jota itkin, jota uotin,
    Jota toiwotin ikni.




Minin Lauluja.


    Mik lie minusta nhty,
    Kuka kumma keksittyn;
    Kuin ei naitu naapurihin,
    Otettu omillen maille,
    Oman kukon kuuluwille,
    Oman pellon pientarelle,
    Oman pihan rikkasille.
    Liek nhty i sywn,
    i sywn, i juowan,
    Wai on wiikon wiruuneeni.
    Wietiin maille wierahille,
    Outopaikoille otettiin.
    Paremp' ois omalla maalla,
    Luoa wett roppehesta,
    Kuin on maalla wierahalla,
    Juoa tuopista olutta.

    Olis mulla niinkuin muilla
    Hewonen rekiwetonen,
    Reki kaksikaplahinen,
    Sa'an maksawa satula,
    Korja kolmekymmenenen;
    Kyllm ite luokit saisin,
    Saisin aisat aiwolliset;
    Luokit tuomesta tekisin,
    Aisat pitkt pihlajasta.
    Emp kauan kahtelisi,
    Enk ennen seisahtaisi,
    Kuin mun saatua Sawolle,
    Ison tupa tupruaisi,
    Sawon saunat lmpiisi.

    Niin tytr isn kotona
    Kuin kuningas linnassasa,
    Niin mini miehells
    Kuin on wanki Wenhell.
    Niin minin mini raukka
    Olin neito naitaissa,
    Orpana otettaissa,
    Mesimarja mainittaissa,
    Kulta kuiskuteltaissa;
    Waan tulin wihattawaksi,
    Jouwuin juoniteltawaksi.
    Tuolla toiwoin kunniata,
    Tulen tuomalla tupahan,
    Pn pretten poimennella;
    Pieksin ohtani owehen,
    Pni pihtipuolisehen,
    Owensuuss' on ouot silmt,
    Kierot keskilattialla,
    Perss periwihaset.
    Tuli suusta tuikahuupi,
    Keklehet kielen alta,
    Ilkin isnnn suusta,
    Alta kielen armottoman.

    Suotta surwon suuret jauhot,
    Kiusain karkiat karistan,
    Sy ankaran anopin,
    Tulikulkun kuiskahilla;
    Ite m mini raukka
    Syn tahasta taikinata,
    Apan jauhoja kiwelt;
    Liesipankko pytnni,
    Kapusta lusikkanani.

    Sanottihin tll' olewan,
    Neitt tnne pyytiss,
    Sata sarwen kantajoa,
    Tuhat tuojoa utaran.
    On tll tuhat tulinen
    Sata sarwen kantajana,
    Tuhat tuojana utaran.
    Yks on Kyytt kytkyess,
    Toinen waajassa wasikka,
    Sekin nuorin nostettawa,
    Terwakysin temmottawa.
    Sanottihin tll' olewan,
    Neitt tnne naitaissa,
    Morsianta pyytis,
    Uroita uhkeita.
    Yks on ukko uunin pll,
    Sekin on perisokia.
    Sanottihin tll' olewan
    Telat tynn tynnyri,
    Tynnyrit olutta tynn.
    Yks on tynnyri tuwassa,
    Sekin tyhjn sopessa.

    Olispa minun pitnn
    Pite pitempi mieli,
    Kahen puolini katella,
    Yli pni ymmrrell,
    Kuin teh katuwa kauppa,
    Ikuinen itkettw.
    Ja mik' on multa mielen otti,
    Kuka haikian hajotti,
    Mokomalta mielewlt,
    Kyln kaiken wiisahalta.
    Mieli on terwoa parempi,
    Syn sytt walkeampi;
    Mieli terwoa tekeepi,
    Syn sytt keitteleepi.
    Ei multa sin ikn,
    Kuuna kullaan piwnkn,
    Suru symest katoa,
    Murhe mielipuolestani.
    Suru srkee symem,
    Murhe mielen murteleepi.

    Yksi neito lhteneepi,
    Piwksi kkeepi ky,
    Tuonne waipuu wiikommaksi,
    Katoo kaikeksi iksi.
    Appi on karhu kartanolla
    Anoppi susi tuwassa,
    Kyty kyyn kynnyksell,
    Nato nasteena owella.
    Wiel saat kokea koito
    Apen luista leukaluuta,
    Anopin lihaista kielt,
    Ky'yn kylmi sanoja,
    Naon niskan nakkaloita.




Muita Naisten Lauluja huoleissa.


    Osallisen onni walwo,
    Lykyllisen lyyrtteli,
    Minun onneni makasi.
    Otaisin paremman onnen,
    Pahan onnen pois panisin.

    Olispa minussa ollut
    Piika pienehen talohon,
    Emnt elollisehen.
    Olisi minussa ollut
    Tuki uutehen tupahan,
    Wara wastasalwettuhun.
    Olisi minussa ollut
    Sukittaja suuremmankin,
    Paremmankin paiittaja.
    Ei ollut isoni syyt,
    Ei isoni, ei emoni,
    Ite hullu hukkasimme,
    Mielipuoli mestasimme;
    Ite liitin liinahurstit,
    Laiton aiwinalakanat;
    Ite wierehen wenyin,
    Ksiwarrellen walauin
    Otin hurjalta hopeat,
    Nahat rannan juoksialta;
    Nukuin nurjuksen nutulle,
    Wsyin winn wuotehelle,
    Olutjuomarin owelle,
    Hurstille humalahurjan,
    Wiinanwillin wuotehelle.
    Katoin suuta sulhoseni,
    Muotoa mukaiseni;
    Niin sainkin sulhon mokoman
    Korpilta nenn korean,
    Muoon kuin mustalta sialta.
    Olisin tm otettu,
    Tm muoto muuanenkin,
    Tm kaswo kaikin paikoin,
    Ilman tuota turmiota,
    Ilman ilkiriiwit.

    Ei oo huolet yksiniset,
    Eik huolet kaksinaiset,
    Waan on huolet kolminaiset,
    Murehet monen nkset.
    Yks on huoli pni pll,
    Toinen alla jalkaini,
    Kolmas on kohalla kesken,
    Sykert synalassa.
    Jok' on huoli pni pll,
    Sen panisin palmikoilla,
    Silkkinauhoilla sitoisin.
    Jok' on huoli jalkain alla,
    Sen kreisin kenkihini,
    Sukillani suulitelsin.
    Waan jok' on kohalla kesken,
    Se huoli Manallen wiepi,
    In nuoren Tuonelahan.
    Kuin sitte Manallen mennen,
    Tahi tullen Tuonelahan,
    Tuonen tyttset toruupi,
    Manan neiot riiteleepi,
    "Nuorrapa tulit Manalle,
    Nuorra Tuonelan tuwille
    Ei sinua tnne tywy
    Ilman tauin tappamata,
    Ottawata oiwa surman,
    Muun surman musertamata."
    Min wastanen wakainen;
    Emp tnne tullutkahan
    Ilman tauin tappamata,
    Ottamata oiwa surman,
    Muun surman musertamata.
    Tuonen tyttset toruupi,
    Manan neiot riiteleepi:
    "Ite oot Manallen tullut,
    Oman tunnon Tuonelahan.
    Kuin s muitakin olisit,
    Sylin ois multa siirrettyn,
    Koprin kuoppa kaiwettuna."

    Olinpa minin ennen
    Sirkkonen isn koissa,
    Tawi itin tantereella,
    Wesilintu weikon luona,
    Waan ei nyt ole kotia,
    Koti muilla koppeloilla,
    Kartano muilla kanoilla,
    Min koppelo koiton,
    Min kana kartanoton,
    Min pyy pestn lintu.
    Korwess' on minun kotini,
    Kalliolla kartanoni,
    Maantiell muut majani,
    Turpehehessa muut tupani.

    Toisin tiesin, toisin luulin,
    Toisin toiwotin ikni,
    Toisin kke kkesin,
    Toisin ky minun kteeni.
    Luulin m kken kywn,
    Meren lintuna lipuwan,
    Tyty ruupuhun ruweta,
    Ksin ky thtehille;
    Tyty lentoa leholle,
    Hawupuille haihatella.
    Menn wuonna tll' ajalla
    Kuka tiesi kuullun piian,
    Kenk kenstin morsiamen,
    Kynsiwn kyln wli,
    Mieron teit mittelewn!
    Menn wuonna tll' ajalla
    Kuka tiesi, kenk luuli,
    Sukiwan suruista pt,
    Huolellista harjoawan!

    Sanottiinpa soutaissa,
    Laulettiinpa liekuttaissa,
    Sulhon saawani minunkin;
    Sulhon kauniin ja sorian,
    Mustakulman ja korian.
    Niin on niin olenkin saanut
    Sulhon kauniin ja sorian,
    Kuin tulisi Tuonen Tuomas,
    Mataisi Manalan Matti,
    Joka naia nappajaisi,
    Kotihisa kopsahisi,
    Ilman kirjakintahita,
    Ilman suikkelisukita;
    Surmallen sukat tekisin,
    Kengt kielen ktkille.

    Niin tuleepi muien sulhot
    Muhotellen muorillesa,
    Nauratellen naisellesa;
    Katoppas minun katalan!
    Se tuleepi tuimettuna,
    Wtty wihta, ktty karttu,
    Karsittu karanko kss,
    Kohotettu koiwun latwa
    Waston waiwaista minua,
    Kohtipa kowaosaista,
    In piwt itkewt.

    Soisit minun kyln waimot,
    Soisit naiset naapurini,
    Kowemmin kotiwkini;
    Soisit suohon sortuwani,
    Kaatuwani kaiwotielle,
    Lioille litistywni.
    Soille sotkuportahiksi,
    Silloiksi likasioille,
    Kantimiksi kaiwotielle.
    Ei kest lihanen silta,
    Silta luinen luiskahtaapi.

    Siit' on silmni kipet,
    Nkimeni nin pahana,
    Kuin itken joka ikwn,
    Joka huolen huokaelen.
    Niin net muutamat sanoopi,
    Monikahat arweleepi:
    Iloissahan tuo elpi,
    Riemuissahan riehkahuupi.
    Min hoikka huolissani,
    Ikwissni iloiten.
    Usein minun polosen,
    Itku silmni sitoopi,
    Huoli pni harjoaapi.
    Usein minun polosen
    Sanat plleni satelee;
    Puheet plleni putelee.
    Usein min polonen
    Luskaan luisessa tuwassa,
    Kiehun kielikattilassa.
    Ei ole sit sisarta,
    Jolle m sanon sanani,
    Haastan mielihauteheni.
    Kuin m wirkan wierahalle,
    Wieras wiieksi tekeepi,
    Kyllinen kymmeneksi.
    Haastan puille pni plle,
    Maahan alle jalkoini,
    Lausun saunan lautasille.
    Itken saunassa saloa,
    Ylisell yksinni,
    Kyllin kylpihuonehessa;
    Aliset kulaswesille,
    Saunan lauat lainehille.

    Olinpa minin ennen
    Sirkkonen isn koissa,
    Tawi itin tantereella.
    Niin on paisti palmikkoni,
    Kuin kaunis kasarin waski,
    Tahi kullittu hopea.
    Kaulahuiwini korea,
    Kuin on kukat kultalatwat
    Keskell kessynt,
    Tahi kauniilla kewll.
    Helmukseni hempemmt,
    Kaunihimmat karwoiltansa,
    Pilwi punasen taiwaan,
    Aamuhetkell iss,
    Lnness lhell illan.
    Kaunihimmat taiwaan kaarta,
    Sa'an karwan kantawoa.
    Kenkni kken kukku,
    Keslintuna lipuwat,
    Kyessni kirkkotiell
    Kyln tyttsten keralla,
    Kanssa naisten naapurini.
    Waan katos nyt minun katalan
    Toista toimittaa pitpi!

    Lksin puolahan metlle,
    Muulle maalle mustikalle;
    Sinne m kana katosin,
    Lintu kuolin liioin sormin.
    lkhn minun isoni,
    lkn minun pappoin weli,
    Sin ilmoissa ikn,
    Kuuna kullaan walkiana,
    Werkawiittoa wetk,
    Kyk Saksan saappaissa,
    Minun kanan kaottuuni,
    Linnun kuoltun liioin sormin.
    Lksin puolahan metlle,
    Muulle maalle mustikalle;
    Sinne m kana katosin,
    Lintu kuolin liioin sormin.
    lkhn minun emoni,
    lkhn emo kuluni,
    Sin ilmoissa ikn,
    Kuuna kullaan walkiana,
    Pitsilakkia pitk,
    Silkkihuiwia sitoko,
    Kaksin kerroin kaulahasa,
    Minun kanan kaottuuni,
    Linnun kuoltun liioin sormin.
    Lksin puolahan metlle,
    Muulle maalle mustikalle;
    Sinne m kana katosin,
    Lintu kuolin liioin sormin.
    lkhn minun siskoni,
    lkhn sisko kuluni,
    Sin ilmoisa ikn,
    Kuuna kullaan walkiana,
    Pirran pllist pielk,
    Sukkulaista suihkatelko,
    Knnytelk kmypuuta,
    Sinikangasta kutoko,
    Minun kanan kaottuuni,
    Linnun kuoltun liioin sormin!




Jauhorunoja.


    Tytt ei pi tawata,
    Kuin riihest rimuamasta,
    Heinst hmymst;
    Jok' on riski riihen puia,
    Hempulainen heinn lyj.
    Tytt tawata pit
    Kiwen puusta kiikkumasta,
    Ksiwarsin waapumasta.
    Niin jauhan isn kiwe,
    Kuin lehti lenntteleepi;
    Wnnn wierasta kiwe,
    Kuin wesi hakoa wnt.
    Mits s kiwi kitajat,
    Mits wuori wikreht,
    Alla ainoan kteni,
    Alla pienen peukaloni!
    Kiwi on suuri, orja pieni,
    Jauhaja whwkinen.

    Min jauhan Jaakolleni,
    Lykkn lynklle kiwe;
    Kyll lynkk linnun saapi,
    Kampura kalan wetpi;
    Ei sit sotahan wie,
    Ei tahota tappelohon.




Tytt poislhteiss.


    Lhen tst kuin lhenkin
    Ison saamasta salista,
    Weikon kestikellarista,
    Syksyisen yn sylihin,
    Kewhisen kiern plle;
    Jotei jlki jll tunnu,
    Jalan isku iljankolla,
    Hangella hamasen toimi;
    Eik iti nt kuule,
    Eik iso itkuani.
    Emp tuolta ennen tule,
    Kuin on oma poika ohjaksilla,
    Saamani satulan pll,
    Kantamani kannuksilla.
    Wuotan[8] wiikon weikkoani
    Riisumahan rinnukseni,
    Aisoja alentamahan;
    Eip weikko tullunnakaan;
    Ite riisun rinnukseni,
    Ite aisani alennan.
    Wuotan wiikon weikkoani,
    Tuolta kymhn tupahan;
    Eip weikko tullunnakaan;
    Ite tunkiimme tupahan,
    Kaiwamme katoksen alle.
    Min tuohon seisatimme
    Owen suuhun orren alle,
    Kattilan pitotiloille,
    Rengin riisuntasioille;
    Ei oo tuttua tuwassa,
    Rakasta rahin nenss.
    Annan ktt hiilokselle,
    Hiilet kylmt hiiloksessa;
    Annan ktt kiukahalle,
    Kiwet kylmt kiukahassa.
    Wiimein weikkoni tokahan,
    kkhn emoni lapsen,
    Pyn alla pahnoilla,
    Penkin wieress pehuilla;
    Syly sytt hartioilla,
    Waaksa muulla wartalolla;
    Weikon silmt wierimhn,
    Posket weikoni wesille.
    Wirkko weikko naisellesa:
    "Hankkii ruokaa wierahalle!"
    Tuo werinen weikon nainen
    Keitti kaalin wierahalle,
    Jost'on rakki raswan synyt,
    Koira suolan koitellunna.
    Wirkko weikko naisellesa:
    "Tuo olutta wierahalle!"
    Tuo werinen weikon nainen
    Toipa wett wierahalle;
    Ei sekn siiwon wett,
    Sisaresten silmiwett,
    Klysten kenpesem.




Koditon.


    Emp tie tekini,
    Enk tarkon saajoani;
    Liek telkk tiellen tehnyt,
    Tawi rannallen takonut,
    Alli aaloillen ajanut,
    Wesilintu keikassunna.
    Niin minun isonen heitti,
    Kuin on kieron kirweswarren;
    Niin minun emonen heitti,
    Kuin on wrn wrttins;
    Heitit kuin jn pojasa,
    Jlle jklehtmhn,
    Palollen papahtamahan;
    Heitit suurellen surulle,
    Apioille mielaloille.
    Nyt on turwa turpehessa,
    Armo kirkon aian alla,
    Toiwo Tuonelan tuwissa.

    Is kuoli, iti kuoli,
    Jtti mulle jiset kengt,
    Sukat ulkoset unohti;
    Jtti jisillen jlille,
    Talwiselle tantereelle.
    Usein minun polosen,
    Usein polon alasen,
    Itku silmni sitoopi,
    Huoli pni harjoaapi.
    Minull' on itku iltatyn,
    Aamuwirten walitus;
    Kyl tiesi kylpeneeni,
    Weli wett kantaneeni,
    Min kylwin kyynleill,
    Hautelin haluwesill.
    Kuuluupi kyl sanowan,
    Kylkunta kuuntelowa,
    Laulawan iloista wirtt;
    En laula iloista wirtt,
    Laulan wirtt huolellista,
    Surullista suoltaelen.

    Kotihisa muut menewt,
    Majoillesa matkustawat;
    Min korpia kokeilen,
    Sek saloja samoan.
    Kuin sitte ilta tuleepi,
    Ennttpi y pime,
    Tulen kaukoa tokahan
    Ei sekn oma tuleni.




Huolellinen.


    Toisin tiesin, toisin luulin,
    Toisin polonen pakisin;
    Toisin on toiwoni kynn,
    Ajatuksen alemmaksi,
    Muunne muuni luulioni.

    Mit lie mieli miesten muien,
    Mit muien morsianten;
    Minun on mieleni polosen,
    Kuin on mytwn hewosen,
    Tahi tamman kaupittawan,
    Tahi ostetun orihin,
    Tahi miehen tappanehen,
    Urohon upottanehen,
    Miest kaksi kaatanehen.
    Makaisin maksoissa wiel,
    Alla keuhkon kellettisin,
    Ilman kuuta kahtomata,
    Ilmoa ihoamata.
    in sillon iti makso,
    Emonen sit enempi,
    Kun ma maksoissa makasin,
    Alla keuhkon kellettelin.

    Niin on mieli miekkosien,
    Kuin kewnen piwn nouso,
    Alahall' on allin mieli,
    Uiessa wilua wett,
    Syn kylm kyyhkylisen,
    Syess kyln kekoa;
    Alempana armottoman,
    Kyess kyln katua.
    Niin on mieleni polosen,
    Kuin syksynen y pime,
    Talwinen on piw musta.

    Pah' on mieleni polosen
    Ilmain pahottamata;
    Kuin wiel pahoitetahan,
    Aina aatkeloitetahan,
    Siit' on semmeni pahempi,
    Siit' on aina aatkelampi.
    Laulan hoikka huolissani,
    Ikwissni iloiten,
    Panen pakkopiwissni;
    En laula olwen himossa,
    Enk taarin tarpehessa.
    Sanottiin minun olleeni,
    Humalassa huutaneeni,
    Wiinassa wiheltneeni;
    En huua humalan kautta,
    Enk wiinan wierettele.
    Laulan ilman lainehilta,
    Wetoselta wierettelen,
    Jot' on iltani kuluisit,
    Aamuni ali menisit,
    Huoppeneisi huomeneni.

    Jos ois taatani takoja,
    Tahi seppn setni,
    Weikko wasken walajana;
    Saisin huolesta hewosen,
    Ruunan mustan murehista.
    Tietisin surusta suitet,
    Pitet piwist pahoista,
    Riimut mieron riitelist,
    Satulan kyln sanoista,
    Reet on mieron rensunnoista,
    Lnkeet mieron lykynnst.
    Enemp' on minulla huolta,
    Kuin on kuusessa kpyj,
    Katajassa kapsehia,
    Pajuja pahalla maalla,
    Rannalla rapakiwi.
    Ei ole sit hewoista
    Talonpojan tanhualla,
    Talon rikkaankaan pihalla,
    Joka huoleni wetisi,
    Mureheni muunne weisi.
    Kanna korppi huoliani,
    Minun hoikan huoliani,
    Sek mustan murehiani,
    Lampihin kalattomihin,
    Aiwan ahwenettomihin.
    l kanna kalallisiin;
    Kalat kaikki huolestuupi,
    Ahwenet alas meneepi,
    Hauit halkiaa surusta,
    Sren lillit liukeneepi,
    Muiit mustaksi tuleepi,
    Minun hoikan huolistani,
    Minun mustan murehistani.

    Syntni tuimeleepi,
    Ptni kiwisteleepi;
    Eik tuima tuimemmasti,
    Kipeemmsti kiwistele,
    Ett huomena minua,
    Hurstin huiskuteltahisi,
    Ksin knnytelthisi.
    Sitte toisena pyhn,
    Kuus ois tuomassa tupahan,
    Wiisi wiemss wiluhun,
    Sata tielle saattamassa.
    Wetisi Kojonen weikon,
    Liinaharja lillettisi.
    Kuuluisi kuparin ni,
    Waskin ni wankahuisi.

    Parempi min polonen
    Syntymt, kaswamata,
    Maalle tlle tytymt,
    Ilmoillen imettmt.
    Oisin kuollut kuusiyn,
    Kaonnut kapalolassa,
    Waaksa waatetta pitnn,
    Kyynrinen pyh maata,
    Pari pappien sanoa,
    Kolme lukkarin lukoa,
    Kerran kellon helktyst.
    Mahot sillon mun emoni,
    Mahot kaunis kantajani,
    Ihana imettjni,
    Pest pieni kiwi,
    Kapaloia karttusia,
    Syleill sysist puuta,
    Halailla wesihakoa;
    Kun s minua syleilit,
    Kun s minua halailit.




Kadonnut.


    Woi min polonen poika,
    Woi poika polon alanen!
    Polin puulle pyrtwlle
    Warwalle warattomalle,
    Luulin lumpehen pitwn,
    Meren kaislan[9] kannattawan;
    Ei ollut lumme lujassa,
    Meren kaisla kannattanna.
    Nyt on poika polosella
    Yksi tuuli turwanani,
    Meren aalto armonani.
    Menin pohjahan polonen
    Plle mustien mutien,
    Sisareksi siikasille,
    Weikoksi ween kaloille.
    Sisarena siiat sypi,
    Ween kalat weikkonasa.
    Siiat suutani siwuupi,
    Hauit pt harjoaapi.

    Ei tie emo teki,
    Eik kantaja katala,
    Miss liikkuupi lihasa,
    Wiereepi oma weres,
    Liek maalla wai merell,
    Wai on suurella salolla;
    Kyneek kpymki,
    Wai on warwikkosaloa;
    Wai lienee meren selll,
    Lakehilla lainehilla.
    lkhn minun emoni,
    lkhn emokuluni,
    Sin ilmoissa ikn,
    Kuuna kullaan piwnkn,
    Panko wett taikinaasa
    Tuolta suurelta sellt,
    Tahi laajalta lahelta,
    Lakehilta lainehilta.
    Kuka lie meren wesi,
    Sekin lie minun wereni,
    Sek luuta seuhottuna,
    Weri tyyst wellottuna.




Kaipawa.


    Kuin meni welo kalahan,
    Toinen weli tuoreesehen,
    Kolmansi suen wiwuille;
    Tuli tuo welo kalasta,
    Toinen welo tuorehesta,
    Ei tullut suen wiwuilta.
    Meni emo ehtimhn,
    Kwi iti kahtomahan,
    Huuti tuolta poikoasa,
    Poika tuolta wastoaapi.
    "En min emoni pse,
    Pilwet ptni pitwt,
    Hattarat hakuliani."

    En min sin ikn
    Kuule weikon weisoawan,
    Laulawan emoni lapsen.
    Mit laulelee lahella,
    Wesilinnut weisoawat.
    Soitit sorsat kanteletta,
    Wesilinnut wempelett,
    Koskessa kiwen kolossa,
    Ween wirran pyrtehess;
    Luulin weikon weisanneeni,
    Laulaneen emoni lapsen.

    Niin on niin minun emoni!
    Kaswatit kanoja paljon,
    Koko joukon jouhtenia;
    Tuli haukka niin hajotti,
    Tuli lempo niin lewitti.
    Oli meit kuin olikin
    Sisaria sillan tysi,
    Weikkoja wenet punanen.
    Nousi tuuli tuulemahan,
    Ilman ranta riehkimhn;
    Tuuli puut hawuttomaksi,
    Kanarwat kukattomaksi,
    Heint helpehettmksi.
    Siit taitto siskon sillat,
    Weikoilta wenon hajotti;
    Joutu sormet soutimeksi,
    Kmmenet kasimeloiksi.




Sotaan lhti.


    Kun ma kuollen koito poika,
    Poika kalkinen kaonnen;
    Jpi maat matojen sy,
    Lehot ilwesten lewt,
    Pellot peurain piehtaroita.
    Kun ma kuollen koito poika
    Poika kalkinen kaonnen:
    Kun kuollen kyln kuluilla,
    Koirien kotosioilla,
    Wariksien wainioilla;
    Saapi lintuset lihoa,
    Warikset waria werta,
    Minun raukan raawoistani.
    Tuotapa suku sureepi,
    Lai kaikki kaihoaapi.
    Waan kun kuolisin kotiini,
    Rikoilleni riukeneisin;
    Wiel kerran kellot soisit,
    Kirkon wasket wankasisit;
    Ei tuota suku surisi,
    Suku suuresti surewa,
    Lai kaikki kaihoawa,
    Saawani minun sotahan,
    Tykin suuren suun etehen,
    Rautakirnuin kitahan.
    Waan l sure sukuni,
    Kaihoa laini kaunis!
    Soria on sotanen tauti:
    Soria on sotahan kuolla,
    Hemme miekan helkeesehen;
    kin poika pois tuleepi,
    Potemata pois meneepi,
    Laihtumata lankiaapi.




Viiteselitykset:


[1] Laskeilla.

[2] Runojan.

[3] Sys.

[4] Toisin; kuoliaseen.

[5] Kawiat.

[6] t. Siltoa.

[7] O'ottanunna t. odottanunna.

[8] Uotan, odotan.

[9] Kaihla t. kaihila.



***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KANTELE II***


******* This file should be named 48177-8.txt or 48177-8.zip *******


This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/dirs/4/8/1/7/48177


Updated editions will replace the previous one--the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
specific permission. If you do not charge anything for copies of this
eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
performances and research. They may be modified and printed and given
away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
Gutenberg-tm electronic works

1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
1.E.8.

1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
electronic works. See paragraph 1.E below.

1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
you share it without charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country outside the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:

  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
  most other parts of the world at no cost and with almost no
  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
  United States, you'll have to check the laws of the country where you
  are located before using this ebook.

1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.

1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
provided that

* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
  within 60 days following each date on which you prepare (or are
  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
  Literary Archive Foundation."

* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
  License. You must require such a user to return or destroy all
  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
  works.

* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
  receipt of the work.

* You comply with all other terms of this agreement for free
  distribution of Project Gutenberg-tm works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.

1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.

1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
Defect you cause.

Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm

Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org 

Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
Archive Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state's laws.

The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
volunteers and employees are scattered throughout numerous
locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
date contact information can be found at the Foundation's web site and
official page at www.gutenberg.org/contact

For additional contact information:

    Dr. Gregory B. Newby
    Chief Executive and Director
    gbnewby@pglaf.org

Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
state visit www.gutenberg.org/donate

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate

Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.

Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
volunteer support.

Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.

Most people start at our Web site which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org

This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.

